keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Monikulttuurinen noidankehä

Juttelin äskettäin tutun taksikuskin kanssa. Hän kertoi ulkomaalaisten kuljettajien kanssa syntyneistä ongelmista. Heistä kuulemma tulee eniten valituksia asiakkailta: töykeää käytöstä, lisämaksujen perimistä toimenkuvaan kuuluvista palveluista ja sen sellaista. Todellinen ongelma tilanteessa on kuitenkin se, että työnantaja ei mielellään ota kurinpitotoimia käyttöön, koska monilla ulkomaalaisilla työntekijöillä on siinä tilanteessa tapana syyttää pomoa rasismista.

Eniten hankaluuksia oli koitunut eräästä somalialaissyntyisestä kuljettajasta. Kyseinen mies oli myös erityisen hanakka heiluttamaan rasismikorttia nuhteita saadessaan. Viimein työnantaja joutui antamaan tälle kenkää erityisen törkeän väärinkäytöksen takia. Kuljettajan vuoro oli alkanut iltapäivällä, mutta ensimmäinen asiakas oli otettu kyytiin vasta iltakymmenen aikoihin. Siinä välissä olevat viitisen tuntia kuljettaja oli kuskannut kavereitaan ympäri kaupunkia - veloituksetta tietenkin. Ennen potkujaan somalimies oli kuitenkin ehtinyt aiheuttaa paljon harmia sekä taksifirmalle että sen asiakkaille.

On aina vaarallista tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä tai ennustuksia erillisistä anekdooteista, mutta jotakin tämä mielestäni kertoo sekä Suomen tämänhetkisestä ilmapiiristä että siitä, mihin mahdollisesti olemme menossa. Ihminen nimittäin on sellainen, että kun häntä pidetään etnisyytensä takia virallisesti sorrettuna ja solvattuna, hän alkaa käyttää tilannetta edukseen. Ja kun häntä moititaan erivapauksien ottamisesta, moittijan suu tukitaan sanomalla r-alkuinen taikasana. Kukaan kun ei halua syrjintäsyytteitä niskoilleen.

Mitä tästä pahimmillaan seuraa? Se, että työnantajat välttävät palkkaamasta ulkomaalaisia työntekijöitä, etteivät joutuisi hankaliin tilanteisiin. Yhä useammat maahanmuuttajat jäävät työttömiksi, syrjäytyvät, ja saavat lisää aihetta syyttää kantaväestön asenteita kaikista ongelmistaan. Lisää polttoainetta saavat myös ne, joiden mielestä ulkomaalaiset ovat yksinkertaisesti pahoja ja laiskoja. Väestöryhmien välit kiristyvät entisestään ja syntyy vierasperäinen alaluokka.

Todellisuudessa syypäitä tähän noidankehään eivät ole kantaväestö eivätkä maahanmuuttajat, vaan monikulttuurisuuden ideologia ja poliittisesti korrekti valhe, joiden levittämisessä on kunnostautunut erityisesti korkeasti koulutettu väestönosa. Hyvää tarkoittavien tollojen mielestä maahanmuuttaja ei kykene ilkeyteen tai itsekkyyteen, ainakaan ilman valkoisen miehen apua - ja hyvää tarkoittavien tollojen näkemyksestä on tullut valtiovallan ja tiedotusvälineiden virallinen linja. Kun yksilön vastuu ulosmitataan ja tilalle otetaan joukko näennäishistoriallisia ryhmäidentiteettejä, joista yhdet kuuluvat sortajiin ja toiset uhreihin, uhrin statuksesta tulee kilpi, jonka taakse voi suojautua kaikelta kritiikiltä. Harva on niin suoraselkäinen, että ehdoin tahdoin jättää hyödyntämättä moista etua. Minustakin olisi oikein mukavaa kuulua porukkaan, jota pidetään automaattisesti valtavana rikkautena ja voimavarana ja jolta on kiellettyä vaatia mitään.